Me kaikki täällä suremme ystävämme poismenoa. Tuo suru on erityisen vahva edesmenneen puolisolle ja rakastetulle. Jakakaamme hänen surunsa ottamalla siihen osaa, levittäen sen meidän kaikkien sielujen läpi, muuntaen sen onneksi - itsellemme, rakastetulle ja edesmenneelle itselleen.
Tuntekaamme suru sydämissämme. Me kaipaamme ystäväämme.
Olkaamme erityisen tietoisia siitä, miltä hänen puolisostaan täytyy tuntua. Mikä menetys!
Kuvitelkaa suru tummana savuna, kenties kuten suitsutussavuna, tai savuna sammutetusta kynttilästä. Kuvitelkaa savun täyttävän huoneen. Hengittäkää savua sisään. Rentoutukaa ja olkaa tietoisia hengityksestänne ja olkaa tietoisia mustan savun sisäänhengittämisestä, niin että mentaalinen tila ruumiinne sisäpuolella tulee pimeäksi ja savun tukkimaksi. Jatkakaa sen sisäänhengittämistä kunnes ruumiinne tilan sisäpuoli on pimeä kuin yö.
Visualisoi sitten salaman leimahdus - valaistuksen salama: vajra.
Valaistus on oivallusta että ego on tietoisuuden haavekuva, väre maan ja auringon suuremmassa tietoisuuden kentässä. Se mikä on mennyt pois, ei ole todellisuudessa muuta kuin ohimenevää harhaa.
Nähkäämme, että me kaikki emme ole muuta kuin hetkellisiä valon välähdyksiä, jonka aiheuttavat karman virtojen kalske ja aikomus ja rakkaus, jotka luovat inhimillisen tietoisuuden ja yksilöllisen ihmiselämän.
Nähkäämme salama tuon viisauden muistuttajana: "Sinä et ole aalto, sinä olet vesi."
Kirkkaassa salaman välähdyksessä, joka leikkaa läpi pimeyden ja läpi ajan valaistakseen ikuisen hetken - visualisoikaamme savun ja pimeyden muuttuvan kirkkaiksi, värikkäiksi valoiksi, kuin kukat keväällä tai auringonvalon välähtely veden pinnalla, kimmeltävänä ja kauniina, lämpimänä ja rentouttavana.
Nähkäämme surumme - ja erityisesti edesmenneen rakastetun surun, jonka me kaikki jaamme - muuntuvan iloksi siitä, että olemme tunteneet [nimi], ja onneksi omasta kokemuksestamme olla elossa ja olla elossa maailmassa jossa [nimi] myös eli ja jota hän muutti rakastavalla läsnäolollaan.
Jakakaamme rakastetun suru, muuttaen surun ja suremisen riemulliseksi kokemukseksi tietoisuuden voimakkuudesta.
Hengittäkää sisään inhimillisen surun ja kärsimyksen savua ja pimeyttä ajan ohimenevyydessä, antakaa sen muuntua salamaksi joka iskee sydämeenne ja jäätyy timantiksi, ja antakaa sen tulla elämän ja onnen iloksi tietoisuuden ikuisuudessa, joka ylittää yksilöllisyyden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti