.

.

Tervehdys

En ole pyrkinyt esittämään mitään yhtenäistä maailmankuvaa, en ylipäänsä usko yhteen ainoaan oikeaan totuuteen (olin ennen kristitty, nykyään buddhalainen - siksi blogijulkaisuissakin näkyy kaksi erilaista painotusta); ainoastaan fundamentalistisen kristinuskon näkemyksistä ikuisine helvetteineen sanoudun irti täydellisesti:
"Jos on psykoottista Matti Meikäläiselle murhata ihmisiä jotka torjuvat hänet, silloin on psykoottista Jumalalle lähettää helvettiin ihmisiä jotka torjuvat hänet. Jumalan oikeudenmukaisuus ei perustu dynamiikkaan ja periaatteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä oman oikeudenmukaisuuden ymmärryksemme kanssa. Reilu on reilua - ja oikein on oikein, ja paha on pahaa - taivaassa ja maan päällä."
- John Shore

Tai kuten toinen sitaatti, jonka lähdettä en tiedä, sanoo:
"Seuraavalla kerralla kun hyvää tarkoittava kristitty, joka uskoo helvettiin ikuisen rangaistuksen paikkana suurimmalle osalle ihmiskuntaa, ja joka on huolestunut siitä ettet usko samaa, tulee ja sanoo 'Rukoilen puolestasi'... vastaa hänelle '...ja minä ajattelen puolestasi.'"

Pikkupoikana yritin kuvitella miltä tuntuu kun ei enää ole olemassa, ja pelästytin kyyneliin naapurin tytön vakuuttamalla että kaikki kuolevat, myös hänen äitinsä! Mutta jo kuudennella luokalla koulussa kirjoitin aineessa, että en pelkää kuolemaa koska uskon että sielu jatkaa olemassaoloaan henkimaailmassa (toki ajatukseni ovat siitä vielä kehittyneet eteenpäin). Mutta kuten muuan Kristiyhteisön pastori sanoi: Ne, joilla on suurin varmuus [kuolemanjälkeisistä asioista], tulevat varmasti yllättymään eniten!

Olin järjestänyt isäni hautajaiset, ollut kuusi vuotta vapaaehtoisena saattokodissa, ja lisäksi saattanut neljä rakasta kissaa viimeiselle matkalle, mutta mikään ei minua valmistanut siihen kun avopuolisoni, jonka kanssa olimme yhdessä lähes 19 vuotta, äkillisesti kuoli - en tiennyt kuoleman kohtaamisesta sitä ennen yhtään mitään! (Katso tässä blogissa kirjoitus "Muutosten aika")

Omia hautajaisiani olin suunnitellut parikymmentä vuotta, ja nyt kaikki turhat krumeluurit karisivat, sillä ei ole enää merkitystä. Läheisen kuolema riisuu ihmisen hyvin paljaaksi. Koskaan en ole pelännyt kuolemaa niin vähän kuin nyt, niin paljon rakkaita on mennyt edeltä! Itse olen käynyt läpi sydänleikkauksen.
"Usein tapahtuu, että kun läheinen henkilö kuolee, joko tulee itse vedetyksi kuolemaan, niin sanoakseni, tai muussa tapauksessa tällä taakalla on päinvastainen vaikutus todellisessa elämässä täytettävänä tehtävänä."
- Carl Jung

Jenni Vartiaisen biisistä alla edesmennyt puolisoni tykkäsi, ja itse kykenin samaistumaan sen sanomaan täysin, selvittyäni pahimman yli.

- Marko

"Ainoa asia joka palaa helvetissä, on se osa sinua joka ei päästä irti elämästäsi: muistosi, kiintymyksesi. Ne poltetaan kokonaan pois, mutta sinua ei rangaista, sielusi vapautetaan. Jos pelkäät kuolemaa ja takerrut, näet paholaisten repivän elämäsi pois. Jos olet tehnyt rauhan, silloin paholaiset ovat todellisuudessa enkeleitä, jotka vapauttavat sinut maasta."
- Mestari Eckhart
Yhteydenotot kommentoimalla mitä tahansa kirjoitusta tässä blogissa: jos viestisi on tarkoitettu vain minulle, en tietenkään julkaise sitä; muista e-mail osoitteesi, jotta voin vastata siihen!

(Ars Moriendi = kuolemisen taide; keskiajalla mm. kirjallisuutta, jossa käsiteltiin a) kuolemisen merkitystä elämässä, b) kuolemisen kokemista, valmistautumista biologiseen kuolemaan ja kuolevasta huolehtimiseen.)

Jenni Vartiainen: Suru on kunniavieras

7.11.05

NUORTEN JA LASTEN VARHAINEN KUOLEMA

Niille, joita askarruttavat kysymykset nuorten ihmisten ja lasten varhaisesta kuolemasta, Herman Heisler vastaa muutamin ajatuksin:
"Nuori ihminen ottaa käyttämättömiä hengen voimiaan mukaansa tuonpuoleiseen maailmaan. Palatessaan uudelleen hänellä on tämä käyttämätön ylijäämä tavallisten elämänvoimiensa lisäksi ja hän on voittanut mahdollisuuden toimia erityisen korkeiden henkisten päämäärien hyväksi elämässä. - Ulkonaisesti asiaa katsoen joudutaan usein kysymään, miksi parhaat otetaan. Henkisestä maailmasta katsottuna tämä ei ole kummeksuttavaa. Alitajuinen tahto kuljettaa sielut sinne, missä he saavuttavat kuolemansa valmistuakseen siten tulevaan tehtäväänsä. Jumalaisen 'tarkoituksen' valossa selittyy moni tarkoituksettomalta näyttävä sattuma.
Tämä koskee myös kysymystä pienten lasten kuolemasta, joka asettaa ihmiset erityisen vaikean ongelman eteen. Meistä tuntuu katkeralta, että nuppu, joka ei vielä ole ehtinyt aueta, lakastuu. Mutta juuri lasten kuolemalla on erityisen tärkeä osansa jumalallisen johdatuksen kannalta. Pienet lapset eivät vielä ole ehtineet kotiutua tänne maan päälle, he eivät ole saaneet aineen painoa henkeensä, sen tähden heissä elää voimakas tahto palata takaisin ja toimia maan päällä. He eivät tarvitse pitkää puhdistusaikaa vapautuakseen maasta vaan jäävät sen välittömään läheisyyteen. Meillä ei milloinkaan ole niin voimakasta tunnetta vainajiemme läsnäolosta kuin pienten lasten paarien ääressä. Me tajuamme kuin avoimen ikkunan ääressä sen maailman, mistä lapsemme ovat tulleet ja minne he jälleen ovat menneet. Nämä lapset opettavat meille hurskautta."
Tuomi Elmgren-Heinonen: Suhteemme vainajiin. Suomen antroposofinen liitto 1992.

Ei kommentteja:



Elämä. Ruumiin pilaantumisen estävä hengellinen etikka. Hautakirjoitus. Kaiverrusta kivessä. Osoittaa kuolemalla hankittujen hyveiden taannehtivan vaikutuksen.
(Ambrose Bierce: Laajennettu Saatanan sanakirja)