Kirjasta Buddhan opetuksia; WSOY 2002
TYHJÄ MAAILMA
"Tätä viisasta, joka näkee mikä on hyvää, lähestyn nöyrästi esittäen kysymyksen: 'Miten on maailmaan suhtauduttava pysyäkseen poissa kuoleman kuninkaan näkyvistä?'"
"Suhtaudu maailmaan niin, että se on tyhjä, Mogharagan", sanoi Buddha, "ja ole aina valpas. Kun on tuhonnut käsityksen omasta itsestä todella olemassaolevana, voi voittaa kuoleman. Kuoleman kuningas ei näe sitä, joka suhtautuu maailmaan näin."
Sutta-nipata
SAIRAUS, VANHUUS JA KUOLEMA
Oletko koskaan tässä maailmassa nähnyt miestä tai naista, kahdeksankymmentä, yhdeksänkymmentä tai sata vuotta vanhaa, joka on hauras, koukkuselkäinen kuin satulakatto, kulkee kumarassa, keppien varassa, hoippuvin askelin, epävarmasti, jonka nuoruus on aikaa sitten kadonnut, hampaat rikki, tukka harmaa, harva tai poissa, iho ryppyinen, jäsenet tutisevat? Ja onko koskaan tullut mieleesi, että itsekin olet kerran kuihtuva, ettet sinäkään voi päästä sitä pakoon?
Entä oletko koskaan tässä maailmassa nähnyt miestä tai naista, kipeää, potevaa ja vakavasti sairasta, joka makaa omassa saastassaan ja jonka toiset nostavat ylös ja toiset panevat sänkyyn? Ja onko koskaan tullut mieleesi, että itsekin olet sairastumiselle altis, ettet sinäkään voi päästä sitä pakoon?
Oletko koskaan tässä maailmassa nähnyt miehen tai naisen ruumista päivän tai kaksi tai kolme päivää kuoleman jälkeen, jolloin se on turvonnut, väriltään mustansininen ja täynnä mätää? Ja onko koskaan tullut mieleesi, että itsekin olet kuoleva, ettet sinäkään voi päästä sitä pakoon?
Oletetaan että joku, joka ei ole sokea, katselisi Ganges-joessa ohivirtaavia kuplia, ja hän tarkkailisi niitä ja huolellisesti tutkisi niitä, ja sitten hänen huolella niitä tutkittuaan ne näyttäisivät hänestä tyhjiltä, epätodellisilta ja aineettomilta. Täsmälleen samalla tavalla katsoo munkki kaikkia aineellisia ilmiöitä, tunteita, havaintoja, mielen muodostelmia ja tietoisuuden tiloja - olivat ne sitten menneitä, nykyisiä tai tulevia, kaukana tai lähellä. Ja hän tarkastelee niitä ja tutkii niitä huolellisesti, ja kun hän on tutkinut niitä huolella, ne näyttävät hänestä tyhjiltä, ne ovat tyhjiä ja vailla itseyttä.
Majjhima nikaya
SINAPINSIEMEN-VERTAUS
Gotami oli hänen nimensä, mutta koska hän väsyi helposti, häntä kutsuttiin nimellä Kisa Gotami eli Hauras Gotami. Hän oli jälleensyntynyt köyhään kotiin Savatthissa. Kun hän tuli isoksi, hän meni naimisiin ja muutti asumaan miehensä perheen luo. Siellä häntä kohdeltiin ylenkatsoen, koska hän oli köyhän kodin tytär. Jonkin ajan kuluttua hän synnytti pojan. Sen jälkeen häneen suhtauduttiin kunnioittavasti.
Mutta tultuaan tarpeeksi vanhaksi leikkimään ja juoksemaan sinne ja tänne, tämä hänen poikansa kuoli. Suru versoi Gotamin sydämessä. Hän ajatteli: "Poikani syntymän jälkeen olen minä, jolta kerran kiellettiin kunnia ja arvostus tässä samassa talossa, saanut osakseni kunnioitusta. Nämä ihmiset voivat jopa yrittää toimittaa minun poikani pois." Nostaen poikansa lanteelleen hän lähti kulkemaan ovelta ovelle pyytäen joka talossa: "Antakaa minulle lääkettä pojalleni!"
Missä ihmiset hänet kohtasivatkin, he sanoivat: "Missä olet koskaan kuullut lääkkeestä kuolleelle?" Näin sanoen he löivät yhteen kätensä ja nauroivat katketakseen. Gotami ei lainkaan ymmärtänyt mitä he tarkoittivat.
Nytpä hänet näki muuan viisas mies joka ajatteli: Tämän naisen on poikansa kuoleman johdosta täytynyt mennä järjiltään surusta. Mutta lääkettä hänelle tuskin kukaan muu voi tietää - yksin Kymmenen voiman tietäjä sen voi tietää. Ja hän sanoi: "Nainen, lääkettä sinun pojallesi - sitä ei kukaan muu tiedä - Kymmenen voiman tietäjä, ihmisten maailman ja jumalten maailmain edistynein henkilö, asuu vieressä olevassa luostarissa. Mene hänen luokseen ja kysy häneltä."
Mies puhuu totta, ajatteli Gotami. Pitäen poikaa lanteellaan hän asettui seisomaan istuvan Buddhan ympärille kerääntyneen seurakunnan uloimpaan piiriin ja sanoi: "Ylevä olento, annan minulle lääkettä pojalleni!"
Opettaja, joka näki että hän oli kypsä ymmärtämään, sanoi: "Teit oikein, Gotami, tullessasi tänne hakemaan lääkettä. Lähde nyt ja mene kaupunkiin, kierrä kaikkialla kaupungissa, aloita alusta ja talosta, jossa kukaan ei ole kuollut, siitä talosta tuo pienenpieniä sinapinsiemeniä."
"Teen niin, kunnianarvoisa herra", sanoi Gotami. Ilo sydämessään hän meni kaupunkiin ja ensimmäisessä talossa sanoi: "Kymmenen voiman tietäjä pyysi minua hakemaan pienenpieniä sinapinsiemeniä lääkkeeksi pojalleni. Antakaa minulle pieniä sinapinsiemeniä."
"Voi voi! Gotami", he sanoivat ja toivat siemenet ja antoivat ne hänelle.
"Näitä siemeniä en voi ottaa. Tässä talossahan on joku kuollut!"
"Mitä sanotkaan, Gotami! Tässä talossa kuolleiden määrää on mahdoton laskea!"
"Siinä tapauksessa, antaa olla! En ota niitä. Kymmenen voiman tietäjä ei käskenyt tuoda sinapinsiemeniä talosta jossa joku on kuollut."
Samalla tavoin kävi kun hän meni toiseen taloon ja kolmanteen ja neljänteen. Lopulta hän ymmärsi: Koko kaupungissa oli asian laita samoin! Buddha, täynnä myötätuntoa ihmiskunnan hyvinvointia kohtaan, oli varmaankin sen nähnyt! Tunnetta tulvillaan Gotami meni kaupungin ulkopuolelle, vei poikansa polttopaikan luo ja käsivarsillaan tätä kantaen sanoi: "Rakas pieni poikani, luulin että sinä vain olit sen vallassa, mitä ihmiset sanovat kuolemaksi. Mutta sinä et ole ainoa, jonka kuolema on ottanut haltuunsa. Tämä onkin koko ihmiskunnalle yhteinen laki."
Näin sanoen hän heitti poikansa pois, polttopaikkaan. Sitten hän lausui seuraavat säkeet:
Ei kylän laki, ei laki markkinakaupungin, ei minkään yhden talon laki tää - niin ihmisten kuin jumalien maailmoissa Laki on: tilapäistä on kaikki, ei mikään jää.
Buddhist Parables
SYNTYMÄN JA KUOLEMAN VÄLISSÄ
Ne jotka pelkäävät surua, jonka syntymän ja kuoleman kierto aiheuttaa, etsivät Nirvanaa tajuamatta ettei syntymä-kuolema -vaihtelun ja Nirvanan välillä ole todellisuudessa mitään eroa. He näkevät Nirvanan kaiken tulemisen poissaolona ja kaiken aistimen ja aistimisen kohteen välisen kontaktin lakkaamisena eivätkä ymmärrä että se on todellisuudessa vain vaikutelmavaraston sisäistä toteumaa. Niinpä he opettavat kolmea kulkuneuvoa mutta eivät sitä oppia, ettei muuta ole todella olemassa kuin mieli, jossa ei ole mitään kuvia. Sen vuoksi he eivät tiedä koko laajuudessaan, mitä menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden buddhain mieli on havainnut, ja ovat jatkuvasti täysin vakuuttuneita siitä, että maailmaa riittää ohi sen mitä mielen silmin voi nähdä. Ja niin he edelleen kieppuvat syntymän ja kuoleman pyörässä.
Lankavatarasutra
SYNTYMÄ JA KUOLEMA OVAT NIRVANA
Ymmärrä, että syntymä ja kuolema sinänsä on nirvana, etkä enää vihaa toista siksi että se on syntymä ja kuolema etkä helli toista siksi että se on nirvana. Vain silloin voit olla syntymästä ja kuolemasta vapaa.
Tämänkertainen syntymä ja kuolema on Buddhan elämä. Jos torjut sen vastenmielisenä menetät samalla Buddhan elämän. Mutta älä yritä luodata sitä mielelläsi äläkä puhua siitä sanoin. Kun vain päästät irti ja unohdat sekä ruumiisi että mielesi ja heittäydyt Buddhan taloon, silloin ilman voimantarvetta tai ajatuksenkäyttöä, syntymästä ja kuolemasta vapautuneena, muutut Buddhaksi. Silloin ei yhdenkään ihmisen mielessä ole enää mitään esteitä.
On olemassa äärettömän helppo tapa tulla Buddhaksi. Kun pidättyy kaikesta pahasta, on takertumatta syntymään ja kuolemaan, työskentelee syvästi myötätuntoisena kaikkien elävien olentojen hyväksi, kunnioittaa yläpuolellaan olevia ja säälii alapuolellaan olevia, vailla mitään vastenmielisyyksiä tai haluja, huolia tai murheita - tällaista sanotaan Buddhaksi. Älä etsi mitään sen ohi.
Zenmestari Dogen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti