.

.

Tervehdys

En ole pyrkinyt esittämään mitään yhtenäistä maailmankuvaa, en ylipäänsä usko yhteen ainoaan oikeaan totuuteen; ainoastaan fundamentalistisen kristinuskon näkemyksistä ikuisine helvetteineen sanoudun irti täydellisesti.

Olin järjestänyt isäni hautajaiset, ollut kuusi vuotta vapaaehtoisena saattokodissa, ja lisäksi saattanut neljä rakasta kissaa viimeiselle matkalle, mutta mikään ei minua valmistanut siihen kun avopuolisoni, jonka kanssa olimme yhdessä lähes 19 vuotta, äkillisesti kuoli - en tiennyt kuoleman kohtaamisesta sitä ennen yhtään mitään! (Katso tässä blogissa kirjoitus "Muutosten aika")

Omia hautajaisiani olin suunnitellut parikymmentä vuotta, ja nyt kaikki turhat krumeluurit karisevat, sillä ei ole enää merkitystä. Läheisen kuolema riisuu ihmisen hyvin paljaaksi - on kuin kuoreni olisi murtunut. Koskaan en ole pelännyt kuolemaa niin vähän kuin nyt: niin paljon rakkaita on odottamassa!

Jenni Vartiaisen biisistä alla edesmennyt puolisoni tykkäsi, ja itse kykenin samaistumaan sen sanomaan täysin.

- Marko

(Ars Moriendi = kuolemisen taide; keskiajalla mm. kirjallisuutta, jossa käsiteltiin a) kuolemisen merkitystä elämässä, b) kuolemisen kokemista, valmistautumista biologiseen kuolemaan ja kuolevasta huolehtimiseen.)

Jenni Vartiainen: Suru on kunniavieras

8.1.08

Rukouslaulu

Ihmeiden oppikurssin jatko-osasta, sitaatti Marianne Williamsonin kirjassa Palatkaamme Rakkauteen (WSOY 1993).

Tätä kuoleman pitäisi olla: rauhallinen valinta, joka on tehty iloisesti ja tyynellä mielellä, koska ruumis on auttanut lempeästi Jumalan poikaa matkalla Jumalan luo. Me kiitämme ruumista kaikista palveluksista, joita se on meille tehnyt, ja kiitämme myös siitä, että meidän ei tarvitse enää kulkea rajallisessa maailmassa ja tavoitella Kristusta salatuista olomuodoista ja nähdä Hänet selvästi vain väläyksittäin. Nyt voimme katsoa Häntä ilman silmälappuja, valossa, johon olemme nyt uudelleen tottuneet.

Me nimitämme sitä kuolemaksi, mutta se on vapautus. Se ei tule vastahakoisen lihan kimppuun käyvänä tuskana, vaan lempeänä tervetulleena vapautuksena. Jos todellinen parantuminen on tapahtunut, kuolema tulee sitten, kun on aika levähtää hetki hyvällä mielellä tehdystä ja päätökseen saatetusta työstä. Me lähdemme rauhassa vapaampaan ilmaan, lempeämpään ilmastoon, missä on helppo havaita, että antamamme lahjat on säästetty meitä varten. Sillä Kristus on nyt selkeämpi, Hänen hahmonsa on meissä jatkuvasti, Hänen äänensä, Jumalan sana, on yhä varmemmin oma äänemme.

Tämä lempeä väylä, korkeampaan rukoukseen, eräänlainen anteeksianto maanpäällisille tavoille on otettava vastaan kiitollisena.

Ei kommentteja:

Klikkaamalla banneria pääset kyseiselle sivulle:

Klikkaamalla banneria pääset kyseiselle sivulle:
(Mm. lemmikin hautajaiset, universalismi...)
Elämä. Ruumiin pilaantumisen estävä hengellinen etikka. Hautakirjoitus. Kaiverrusta kivessä. Osoittaa kuolemalla hankittujen hyveiden taannehtivan vaikutuksen.
(Ambrose Bierce: Laajennettu Saatanan sanakirja)